beautydays-maisa

Asiaa hymystä

Olen kuullut sanottavan, että hymysi on paras käyntikorttisi. Toinen sanonta sanoo, että hymy on paras meikkisi. Ovatko asiat todella näin?

Hymy on mun mielestä ihmisen kaunein ominaisuus. Musta on jopa vaikeaa määritellä ihmisen todellista ulkoista kauneutta ennen kuin näen hänen hymyilevän. Ihana asia hymyssä on se, että se sopii jokaiselle elävälle ihmiselle. Hymyn kantajalla ei täydy olla symmetriset kasvonpiirteet, jotta hän olisi kaunis. Hänen kauneus ei myöskään rajaudu tiettyyn luokkaan, kuten ikään tai sukupuoleen. Hymyjä on monenlaisia; isoja hymyjä, pieniä hymyjä, ujoja ja nauravia hymyjä. Paras asia hymyssä kuitenkin mielestäni on se, että se kumpuaa hyvää mieltä ja iloa sekä sen lähettäjälle, että sen saajalle.

Olen ottanut henkilökohtaiseksi tavoitteekseni hymyillä niin monelle ihmiselle ja niin monissa tilanteissa kuin pystyn. Töissä, kotona, kaupoilla, julkisessa liikenteessä tai muissa tilanteissa ja paikoissa, joissa tapaan ihmisiä. En ole päässyt omasta tavoitteestani läheskään aina puhtain paperein läpi, ja usein on ollut päiviä jolloin myös känkkäränkkä on iskenyt. Silti aina kun olen onnistunut antamaan ystävällisen hymyn jollekulle, ovat seuraukset olleet hyviä. Töissä olen saanut aikaan mielenkiintoisia ja antoisia keskusteluja, koska asiakas on kokenut rennommaksi puhua hymyilevälle asiakaspalvelijalle ajatuksistaan. Kotona olen saanut miehelleni rennomman olon, kun hän näkee vaimonsa naamalla iloisen hymyn. Kaupan kassalla olen mahdollisesti saattanut juuri tehdä mukavammaksi jonkun väsyneen työntekijän päivän pelkällä hymynvilahduksella, jota hän ei välttämättä ole sen päivän aikana moneltakaan kiireisiltä asiakkailta saanut. Jopa koirani innostuu ja tuo minulle välittömästi lempilelunsa, kun hymyillen lepertelen sille.

Vaikka olisi ihana ajatus, että juuri mä pystyisin olemaan se ihminen, joka lähettäisi näin iloa muille kanssaeläjille 24 tuntia vuorokaudessa, ei elämä kuitenkaan toimi niin. Me ihmiset emme ole robotteja. Meille ei ole asennettu aivoihin vuorokauden ympäri pysyvää kestohymyä, emmekä pysty aina suhtautumaan asioihin huumorilla. Meihin on rakennettu luontaiset tunteet, joilla käsittelemme asioita joita kohtaamme. Maailma jossa elämme on myös hyvin kiireinen ja paineet ovat kovat. Kohtaamme päivittäin stressiä esimerkiksi työ-ja talousasioissa, tai saatamme kenties kantaa huolta omasta terveydestämme, tai jonkun läheisen ihmisen. Nämä ovat tietenkin seikkoja, jotka saattavat laittaa hymymme talviunille. Meidän täytyy myös tietenkin kohdata nämä tunteet sellaisina kuin ne ovat.

Miksi meidän kuitenkin kannattaisi antaa hymymme paistaa aina silloin, kun se ei tunnu täysin luonnottomalta?

Ensimmäiseksi, koska koskaan emme tiedä, miten se vaikuttaa toiseen juuri sillä hetkellä. Se saattaa olla ainoa hymy jonka joku ihminen näkee sinä päivänä. Se saattaa olla juuri se yksi helpottava hymy, jonka ihminen kiukunpuuskissaan ja stressinsä keskeltä näkee, ja mikä saa hänet ajattelemaan ettei kaikki olekaan niin vakavaa ja kamalaa kuin hän aluksi ajatteli. Se voi olla hyvä alku riitojen selvittämiseen. Se voi olla lohdutus toisen surkeana päivänä. Sillä voi olla piristävämpi ja positiivisempi vaikutus kuin tiedämmekään.

Toinen syy on se, että sillä voi olla hyviä vaikutuksia myös omaan itsetuntoon. Mulla on aina ollut vaikeuksia katsoa peilistä itseäni ja todeta olevani hyvä sellaisena kuin olen. Tuntuu, että joka ikinen kerta kun menen peilin eteen, näen ensimmäiseksine kohdat joissa haluaisin jotakin muutosta. Tiedän, että tämä ajattelumalli voi johtaa jatkuvaan tyytymättömyyden ja riittämättömyyden tunteeseen. Tiedän, että useat ihmiset kärsivät tästä samasta vaivasta. Mitä jos ottaisimme projektiksemme vaihteeksi katsoa peilikuvaamme hymyillensamalla kun kiinnittäisimme ajatuksemme piirteisiimme, joista pidämme? Voisimme vaikka kertoa ne siinä itsellemme. Olen testannut sitä muutaman kerran ja olen huomannut, että niinä kertoina kun olen katsonut peilikuvaani hymyllä nyrpeän ilmeen sijaan, on tilanne tuntunut paljon positiivisemmalta. Todellisuudessa ne pienet näppylät, mahamakkarat, arvet ja muut omasta mielestämme ‘todella selkeät’ epäkohdat eivät edes ole sellaisia asioita, joihin muut kiinnittäisivät juurikaan huomioita. Miksi emme siis totuttaisi itseämmekin katsomaan peilistä sitä ihanaa hymyämme, joka varmasti näkyy kaikille ihmisille jotka kohtaamme, ja alkaisi suhtautua itseemmekin positiivisemmin?

Kolmas syy hymyillä on se, että annamme sillä hyvän kuvan itsestämme. Olen kuullut, että ihminen tekee ensivaikutelman toisesta ihmisestä ensimmäisen kahdeksan sekunnin aikana. Otetaan esimerkki työhaastattelutilanteesta. Miten suuri vaikutus sillä onkaan, että iloisesti hymyilemme kun kättelemme rekrytoijaa? Annamme silloin itsestämme rekrytoijalle heti sellaisen kuvan, että olemme avoimia ja innostuneita haastattelusta. Jos sen sijaan olisimme täysin ilmeettömiä, voisimme antaa epäluotettavan, välinpitämättömän ja jopa ylimielisen kuvan itsestämme.
Toinen esimerkki voisi olla asiakaspalvelutilanteessa. Olen kuullut, että ihminen muistaa useammin tilanteita, joissa hän on saanut välinpitämätöntä tai huonoa palvelua, kuin tilanteet, joissa hän on saanut hyvää palvelua (yllätysyllätys). Tähän en osaa kommentoida, mutta voin kyllä kertoa että muistan hyvin elävästi tilanteet, joissa asiakaspalvelija on jättänyt hymynsä hyllylle ja antanut negatiivisen fiiliksensä paistaa läpi. Mikä mielenkiintoisinta, muistan myös missä liikkeessä olen silloin asioinut ja joissain tilanteissa myös mitä olen ostanut. Hymyn unohtaminen voisi siis jättää huonon kuvan sekä itsestämme että firmasta, jota edustamme. Muistan kuitenkin todella elävästi myös useat ihanat hymyt joita olen hyvissä palvelutilanteissa saanut. Muistan sen hyvän fiiliksen, joka asioinnin jälkeen jäi. Mulle hyvä palvelu on usein sellainen, joka ajaa minut johonkin tiettyyn liikkeeseen uudelleen.

Neljäs syy, mikä yllätti mut itsenikin on se, että hymyily kuuleman mukaan lähettäisi viestin aivoillemme että asiat ovat hyvin, ja alkaisi erittää endorfiinia. Jos asia todella on näin, voisimme helpostikin hymyn avulla huijata itsemme jopa paremmalle tuulelle!
Kaikissa näissä piirteissään voitaisiin siis todeta, että hymystä on moneksi. Se voi antaa iloa meille ja toisille, voimme antaa sillä hyvän vaikutelman itsestämme ja voimme vaikuttaa sitä kautta myös omaan minäkuvaamme. Onko hymy siis todella paras käyntikorttimme?Onko se paras meikkimme? Olen vakuuttunut, että on.

With love, Maisa

Kuinka ihanaa hymy onkaan!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *